tiistai 5. tammikuuta 2016

KUKKUU t. Pullips Eyes

Hei ihanaa koulujen lopetusta kaikille!
Hei hyvää juhannusta kaikille!
Hei hyvää mun synttäriä mulle ja kaikille!
Hei jee koulut alkaa!
Hei hyvää syyslomaa kaikille!
Hei vauhdikasta itsenäisyyspäivää teille!
Hei hyvää joululomaa kaikille!
Hei onnellista joulua kaikille!
Hei täydellistä uuttavuotta!

Moi.

Siinä taisi olla lähes kaikki terveyhdykset, jotka ovat jääneet käyttämättä. Kyllä ne silti täytyy tervehtiä, hyviä terveyhdyksiä kerrassaan, joten ottakaa ne nyt kivasti vastaan. Vähän sentään yritän. Toivottavasti teille kaikille kuuluu hyvää ja ihanaa ja onnellista ja lumista vihdoin ja viimein talvea.

Siivosin huoneen ennen joulua. Ihan totaalisiivosin. Kaikista kestävin taktiikka on heittää kaikki tuntematon roskiin (kuten homehtuneet leivät, kakkosluokan ankkalampiretkilaput ja lattiaan liimaantuneet hammaslääkäritarrat). Nostin rakkaat hyllylle ja aloin kirjoittaa. Rakkailla viittaan nyt nukkeihin ja kameraan, lavasteisiin ja kaikkeen, minkä muka olin unohtanut niin hyvin, että sen voisi hyllyttää. Ei edes kouraissut laittaa kaapin ovea kiinni. Olen nimittäin alkanut kirjoittaa, kirjoittaa ihan toden teolla. Tarvitsen siihen aikaa ja kaiken laiskuuden ulkopuolisen energiani.
Tänä aamuna istuin koneelle, avasin tekstin ja tuijotin sitä vartin. Teki mieli hakata päätä seinään, kunnes muistin, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Olin unohtanut, kuinka paljon kerrottavaa ja näytettävää minulla on. Kuinka kaikkea ei aina ehdi sanoa tai voi sanoa. Sitä, että pää on tyhjä ja huutaa tekemistä, ei voi sanoa. Olin unohtanut, että tarvitsen kameraa ja tätä. Teitä. Ei ihme, että olen hieman lähiaikoina haahuillut. Käteni olivat tyhjät nukeista. Annan sen itselleni anteeksi, koska tajusin, mitä unohdin eli muistin.

back-2

Norrie saa kunnian auttaa tätä blogia hengittämään uudelleen. Tyttö on täydessä lomavarustuksessa vielä pari päivää. Lukulampun alla, eriparisukat jalassa, pelkkä flanelli päällä. Nyt kun luntakin otti oikeudekseen sataa, olohuoneessa on jälleen täydellinen paikka pienelle taustakankaan levittelylle ja kuvaamiselle. kahdesta suuresta ikkunasta kameran takana ja kuvaajasta katsoen oikealta pääsee tulemaan kevyt luonnonvalo. Ehkä täydellisin valaistus. Ja ei, siksi lamppu ei oikeasti ole päällä, teki itsensä turhaksi.

Pahvin päällä hän istuskelee. Vaikka alla ei olekaan vettä, näyttää pieni kulmista repsottaminen aina huonolta. Niin istuskelee tämä blogikin. Täysin tallessa, mutta vaikka alla ei olekaan vettä, ei saisi repsottaa yhtään. En kuitenkaan aio luvata mitään. En postaustahtia enkä muita orjuuttavia kiintiöitä. Aion luvata, että kuvat on otettu aina, koska rakastan sitä. Ei, koska minun täytyy. Lainatakseni kaukaista itseäni täältä blogista:
"Pidä hauskaa ja muista, että paineet tekevät harrastuksestasi taakan. Nuket ja harrastuksesi ovat kunnossa, jos pidät niistä!"


Ja kiitos, että te ymmärrätte, te olette ymmärtäneet minua aina aika hyvin. Varsinkin te, jotka olette vielä mukana. Ilman teitä ei olisi mitään ja minäkin lupaan tykästyä kameraan jälleen.


back-5
back-6
back-3
back
back-7
back-4

Saa ilmoittaa itsestään alas jos tykkää. Olisi ihan tavattoman kiva kuulla, miten teillä nykyään menee!

15 kommenttia:

  1. Ihanaa että tulit takaisin nukkejen ja blogimaailman pariin, oon kaivannut sun postauksia ^.^
    Ymmärrän taukoilun. Itsekään en ole paljoa nyt postaillut. Ideoita ja intoa ei vaan riitä nyt. Ehkä keväällä enemmän...
    Mutta aivan ihanasti olet taas kirjoittanut ja mielenkiintoisia kuvia! :3
    Voimia siulle elämässä. Voimaa vaan aina tarvitaan, vaikka elämässä menisikin hyvin.

    VastaaPoista
  2. Mahtavaa että postasit, mietinnön tuossa jokuaika sitten unohditko sinä koko blogin. Se olisi ollut nimittäin harmi, sillä kuvasi ja kirjoituksesi ovat aina ollet ihanaa luettavaa. Mutta siinä olet erittäin oikeassa, että tästä täytyy nauttia, sillä ei pakkopullasta kukaan pidä. Tee tätä kun siltä tuntuu, me jaksamme kyllä odottaa ( tai no, minä ainakin ^__^ )

    VastaaPoista
  3. Ihana postaus <3

    Ymmärrän täysin mitä tuossa äsken "sanoit". En ole postannut pitkään aikaan ja vaikka haluaisin en jaksa koska kommentteja tulee 1-3 nykyään joka postaukseen. Eihän se ole mukavaa käyttää ~5 tuntia kuvaamiseen, muokkaamiseen ja sitten vielä postaamiseen. Se on oma "syyni" postaamattomuuteen. Olen ajatellut pitää yhden lukijan päästä given jotta blogiani alkaisi seuraamaan enemmän ihmisiä ja kommentteja tulisi enemmän ja postaisin useammin.

    Blogisi on todella hyvä ja olen samaa mieltä siitä ettei kannata painostaa itseään postaamaan jos on ns. parempaa tekemistä niinkuin sinulla tuo kirjoittaminen. :)

    No niin nyt kun olen raapustanut elämäntarinani tänne voin varmaan lopettaa. :3

    Ja jos joku on jaksanut vaivautua lukemaan tämän kommenttini ( lähetän virtuaalikeksin :3 ) niin blogini on cindyinfairylands.blogspot.fi

    VastaaPoista
  4. Ihanaa kun postasit ^w^ oon oikeesti aina sillontällön miettinyt että aiotko palata ja on kiva huomata että et edes lähtenyt mihinkään :). Nukkeilun pitäisi olla hauskaa ja mukavaa, eikä pakkopullaa. Toivottavasti se pysyy sulla aina sellaisena, että jaksat joskus postailla ja se on mukavaa<3. Sun postauksia on niin mukava lukea ja ihanaa katsella sun kuvia taas pitkästä aikaa.

    VastaaPoista
  5. Aivan ihanaa, että mut huomattiin ! <3 Ja että täältä muutama muukin sellainen löytyy, joka on taukoillut vähän ja nappasi tärkeen viestin tosta kivasta harrastamisesta :) Hei ihan mahtavaa, tätä mulla oli ikävä, kiva kuulla teistä :D

    VastaaPoista
  6. On niin ihana nähdä postauksesi bloggerin etusivulla, kun avaan sen nähdäkseni olisiko seuraamani blogit päivittyneet. Hymy nousi korviin, kun tunnistin blogin nimen ja nuken kuvassa. "Vihdoin tämä mahtava blogi on noussut taas eloon!"
    Selalin tässä muuten yhtenä päivänä blogiasi miettien, miksi yhtäkkiä lopetit, ja oletko palaamassa takaisin. Katsoin myös vanhoja kuviasi ja huomasin niiden olevan vielä yhtä mahtavia kuin silloin kun ensimmäisen kerran niitä katselin.

    Minuakaan ei haittaa, vaikka postailisit harvemmin, kunhan postailet. Valokuvaaminen ja nuket on ihania harrastuksia, joita ei saisi unohtaa noin vain, mutta minkäs sille voi, jos löytää hetkeksi jotain muuta. Parasta on se, että palaa takaisin entistä innokkaampana ja nälkäisempänä takaisin harrastuksen pariin. c:
    Sen olen huomannut, että jos nukkeilija palaa pitkän tauon jälkeen, jolloin hän ei kerro lukijoilleen suru-uutisia lopullisesta lopettamisestaan, hän voi olla jopa monia kertoja parempi kuin aikaisemmin, aktiivisempi ja paljon enemmän rakastuneempi harrastukseensa. Osaa taas ei enää sen jälkeen näy. Toivon sinun olevan tuo ensimmäinen ja vaikka postaisit vain harvoin, voit silloin toteuttaa vielä paremmin nuo kaksi muuta ominaisuutta aktiivisuuden sijasta.
    Kuvat, oikeastaan ihan kaikki tarinoista piirustuksiin ja animen katsomiseen tai kirjan lukemiseen, ovat yleensä minullakin parempia sekä laadultaan, että kokemukseltaan, jos olen rakastanut niiden kuvien ottamista, sen asian tekemistä, lukemista, katsomista, enkä ajatellut vain sitä, että blogia pitäisi taas päivittää ja kuvia on pakko saada, tai tarinaa jatkaa saati sitten jotain ideoita piirtää tai sarjaa katsoa eteenpäin. Älä siis hätäile postausten parissa, ne jotka todella pitävät kuvistasi ja teksteistäsi pysyvät kyllä lukijoinasi. Näin hienon blogin päivityksiä jaksaa odottaa.^^
    Tervetuloa takaisin! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos aivan ihanasta kommentista sullekin! Kyllä näitä lukiessa tietää, että tänne jään eikä mahda keksiä miksi koskaan lähtikään. Ilmoittamatta ja kaikkea, mutta ihanaa, että tänne pääsee takaisin näin hyvillä mielin :)

      Poista
  7. Vähänkö kiva, että oot aatellut postailla taas! Ei se määrä oo merkityksellinen, vaan se et tykkäät siitä mitä teet. Innolla odottelen uusia kuvia. Oot kehittynyt harrastuksesi aloittamisesta ihan valtavasti!

    VastaaPoista
  8. Kuinka ihana tunne olikaan huomata tämä postaus, ja blogi ylipäänsä! Tää blogi on ollut mun "esikuvablogi" jo siitä asti kun loin ja julkaisin ensimmäisen nukkeja käsittelevän postauksen, koska tämä blogi on vaan niin täydellinen, ja nukkeinspis tulee heti kun tätä vähänkin selaa. Todella mukavaa siis, että palasit ^^

    VastaaPoista
  9. Jee oonkin jo vähän ehtinyt odotella sulta postausta heh ^^ kuvat oli tosi upeita, Norrie on tosi kaunis nietonen ja tykkäsin rekvisiitasta kovasti. Postaile taas pian ^^

    VastaaPoista
  10. Jei, kiva että postasit taas! Toi teksti oli kivaa luettavaa ja eleikkäästi (?) kirjoitettu. Noi kuvatki oli aivan ihania!

    VastaaPoista
  11. kiitos jälleen kaikille ihan valtavasti, ihana kuulla teistä :)

    VastaaPoista
  12. Olen haikalluit huhtikuusta asti blogiasi, kauniita kuviasi ja nukkejasi. Mutta ihanaa, että muistit tämän blogin (:

    Kirjoitit alkutekstin todella värikkäästi. ei tarvinnut miljoonaa eri väristä sydäntä, paria kawaii hymiötä ja värillistä fonttia. Kerrontasi teki minuun vaikutuksen:3

    Kuvausidea oli mieleeni<3 Neiti sopi todella hyvin tuon lampun kanssa♥ Ja muuten, olin juuri aikomassa muokata kuvia, ja ajattelin "Voi ei, on torstai, mun pitäis postata tänään enkä oo saanut sitä läheskään valmiiksi!" Mutta kun luin tuon tekstin, muistin taas, että tästä EI SAA stressata. Muuten se käy työstä.

    VastaaPoista
  13. FINALLY. Eihä se kirjottaminenkaa voi sulta sitä aikaa tähä ihan viedä :P
    -Veera
    (Oon eri sähköpostil kirjautuneena excuse me)

    VastaaPoista
  14. Onko tämä ihanainen blogi kuollu?!:c

    VastaaPoista