♥ Carrie

porkkana-12

Nimi: Carrie
Valmistaja: Luts
Linja: Kid Delf
Malli: Cherry
Tullut: 4.7.2014
Kuvitteellinen ikä: 15 vuotta
Kustomointi: Lutsin valmiit meikit, ruskeat silmät, ruskeanvaalea peruukki

Luonne: Carrie on reipas ja suhtautuu asioihin pitkälti positiivisesti. Vaikuttanee siltä, että tyttö olisi hyvinkin ulospäin suuntautunut, mutta todellisuudessa hän elää lähes kokonaan omassa haavemaailmassaan. Carrie on kyllä kohtelias ja kaunis nuori neiti, mutta pimeässä, kiiluvien silmien takana tapahtuu aivan jotain muuta. Hän ei ole paha, hän vain pakenee oikeaa maailmaa. Carrie ottaa asiat joko liian vakavasti tai ihmetellen nauraakseen niille. Nauraminen ei kuulu hänen tapoihinsa, koska hän harvemmin aidosti kuuntelee, mitä ihmiset hänelle puhuvat.

Menneisyys:
 Mustavalkoinen ruudutettu lauta kiilteli puisen verstaan pöydällä. Sen jokainen vaalea ruutu oli taottu peilipintaisesta ohuesta metallista. Jokainen ruutu kerrallaan, jokainen ruutu erityisenä ja aivan erityisen huolellisesti. Mustissa ruuduissa kiilteli sileän pinnan alla labradoriitille tyypilliset hopeiset kiteet. Nekin laatat olivat itse louhittuja, hiottuja ja kiillotettuja. Liekehtivä sepän tulisija värjäsi verstaan puiset seinät kellertäviksi, kun vanha pitkäpartainen mies nosti pihdeillä tulesta esineen. Oranssina hehkuva pieni kivinen ihminen laskettiin kylmävesiämpäriin sihahtaen. Verstaan ovella seisova jännittynyt nainen yritti nähdä ämpäriin. Sepän monet tuiskut nähneet sormet asettivat pienen kauniin vielä kuumana hehkuvan shakkinappulan ruutuun A2 ja viittoivat naista pelilaudan luokse. Mies pirskotti käteensä muutaman pisaran kirkasta kylmää omenamehua naisen tarkastellessa nappulaa. Sotilaan paikalla ruudussa A2 seisoi pieni tyttöä esittävä nappula. Tytöllä oli kiharat hiukset ja kirkkaat silmät. Niin kirkkaat, että tuike paistoi läpi pienen ihmisen marmorikuorienkin. Hänen kätensä olivat somat, täysin virheettömät ja helposti murtuvat. Nappula oli valettu katsomaan taivaalle paljastaen kauniit leukalinjansa ja antaen hiuksien valua pienen suloisen korvan taakse. Nainen silitti tytön kovia hiuksia ja perääntyi pöydästä nyökäten omenamehulla kätensä kastelleelle veljelleen. Mies otti nappulan käsiinsä ja puristi sitä lujaa. Hänen huulensa liikkuivat, mutta sanat olivat äänettömiä. Kuin pitkän ponnistelun jälkeen, pian mies laski yhä kivisen tytön pöydälle huokaisten. Nainen laittoi kätensä huolesta suunsa eteen. ”Älä huoli Erika, se onnistui kyllä.” Nainen katsoi omenamehusta tahmaista kivisen kaunista neitiä epäluuloisena, kun veljensä jatkoi: ”Kun kevään ensimmäinen sade saapuu, aseta Carrie ikkunalaudalle. Anna hänen puhdistautua sateessa. Mene sitten kuun kadottua taivaalta noutamaan oma pieni tyttösi takaisin sisälle.” Erika hymyili veljelleen ja otti jalastaan punaisen nahkakengän, johon kivinen tyttö tiputettiin talteen. Nainen veti hupun päähänsä ja poistui verstaasta yhtä näkymättömästi, kuin oli tullutkin. Tämä kaupunki tuomitsi noituuden, joten olisi paras pysyä piilossa.
    Ja niin kevään ensimmäinen sade tuli ja se tuli täysikuun aikaan keskiyöllä. Kun katsoi alhaalta kerrostalon pihalta ylös kohti aukinaista ikkunaa ja sen kivistä ikkunalautaa saattoi erottaa shakkinappulan. Niin, siltä se näytti ensin, kunnes ikkunalaudan tytön silmät tuikkivat alapihan katselijalle. Erika istui sisällä keinutuolissaan teekuppi sylissään. Hän tarkkaili herkeämättä jo läpimäräksi kastunutta pientä kivipatsastaan. Jokainen vesipisara, joka ei saanutkaan kiveä kasvamaan nuoreksi tytöksi kirpaisi naisen sydäntä. Hän oli rukoillut ja polvistunutkin oikein. Hän oli huutanut ja itkenyt ja hiljaisesti vaikertanut. Hän oli tahtonut ja vaatinut, muttei koskaan saanut mitä halusi. Hän oli tahtonut lapsen ja nyt lähempänä vanhuutta menettänyt jo toivonsa. Eräänä päivänä veljensä oli kuitenkin kuullut tuosta kamalasta surusta lapsettomana, joka siskon elämää oli varjostanut. Adam oli kaivanut esille suuren loitsukirjan ja saanut Erikan uskomaan taikuuteen jälleen. Ja nyt nainen oli äärirajoilla. Voisiko johonkin yliluonnolliseen luottaa niin, että antaisi kivipatsaalle esikoisensa hengen ja paikan hänen elämässään? Hän antoi katseensa herpaantua kivisestä esikoisestaan ja pian teekuppi särkyi räsähtäen vasten lattiaa. Erika oli antanut silmiensä valua kiinni ja nukahtanut välittömästi sen jälkeen.
    Aamun valjetessa aurinko kuivatti sateen jälkiä kaduilta. Pilvet olivat väistyneet ja ilma oli selkeä ja lämmin. Erika nousi keinutuolista hätkähtäen heti tajutessaan olevansa hereillä. Siinä jalkoihin jäivät myös teekupin sirpaleet, jotka yhä lojuivat keinutuolin juuressa. Erika kiirehti ikkunalle, mutta ennen sinne ehtimistään hän huomasi yhä kivisenä pysyneen tytön vain kaatuneen kukkaruukkujen viereen. Hän hoippui ikkunalle ja yritti hengittää syvään ja estää kyyneleitä tulemasta. Erika avasi jo hieman raolleen jätettyä ikkunaa enemmän ja nojautui nappulan ylle. Siinä nainen itki ja antoi auringon tartuttaa valonsa hänen kyyneliinsä. Kyyneleet kastelivat kivisen tytön otsan, joka alkoi menettää väriään. Tummasta kivestä haihtui pieni sirpaleita ja ne leijailivat ikkunalaudalta takaisin maan kamaralle, kadun sepelin sekaan. Erika nosti käsillään, suljetuin silmin ja painavin sydämin tytön ikkunalaudalta heittääkseen sen pois. Juuri ennen valtavan roskakuilun suuaukkoa hän tunsi käsissään hiukset. Pehmeät, samettiset hiukset. Hän levitti kätensä ja perääntyi huutaen takaisin ikkunan luo. Kivisellä tytöllä olikin yhtäkkiä pehmeät hiukset ja hymy. Tyttö putosi kolisten lattialle, jolloin kivinen kuori pirstoutui palasiksi. Mustien graniittipalasien keskellä istui hymyilevä tyttö hieroen silmiään. Tyttö oli nappulaan nähden valtava! Ehkä noi käsivarren mittainen, mutta varmasti kärsinyt tukalasta olosta nyrkkiin mahtuvassa kivipatsaassa. Erika konttasi lähellä lattiaa kohti kivikasan päällä istuvaa tyttöä. Voisiko tuo olla todellinen? Hän kurotti kädellään kohti tarmokasta taikalastaan, jolloin neiti tarttui hänen etusormeensa voimakkain ottein. ”Hei olen Carrie. Hauskaa, että itkit päälleni. Nyt en ole enää tahmea”, tyttö lausui selvästi artikuloiden noustessaan seisomaan sormen tuella. Hän pöyhi hiuksiaan virne kasvoillaan, kunnes aivan yllätäin lähtikin juoksemaan kohti ikkunaa. Äsken kivestä ihmiseksi muuttunut elämää täynnä oleva ihminen hyppäsi ikkunalaudalle, kurottautui alas ja tokaisi jälleen: ”Oi, kuinka kaunista! Onko sinulla keksejä?” Erika naurahti sydän täynnä onnea ja kääntyi hakemaan keksipurkkia keittiöstä. Hänen unelmansa oli toteutunut. Kivelle oli suotu onnellinen elämä.
©Saana

13 kommenttia:

  1. Ui että Carrie on ihana <3

    Ja tuo menneisyys, gaash, kuinka osaat kirjottaa hyvin! :3

    VastaaPoista
  2. BJD-nukkejen profiileissa lukee yleensä näin:
    Valmistaja: (Carriella Luts)
    Linja: (-"- Kid Delf)
    Malli: (-"- Cherry)
    Hartsisissahan ei ole niinkään pelkkiä malleja kuin valmistajiakin on niin paljon ;)
    En haluaisi nyt että tullaan valittamaan, mutta halusin vaan korjata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiitti kun mainitsit :D En oo nähny mitään tällasten profiileja joten apu tulee tarpeen xD

      Poista
  3. Älä nyt suutu ( :D ) Mutta mun mielestä nää nuket ei oo järin hienoja :/ en tykkää tuosta käsien paksuudesta ja pään pienuudesta.

    VastaaPoista
  4. Ja taas... Sun ei tarvii edes arvata, miten luin tätä tarina; no tippa linssissä tietenkin, tällä kertaa vaan onnenkyynel silmäkulmassa ton ihanan lopun takia ;Q;
    Carrie on niin... unelmaisen näköinen :3 (paras sana jonka keksin tähän hätään) ja sellanen unenomainen, mutta mitä muuta voi odottaa kivestä syntyneeltä tytöltä, joka on maailman suloisin otus ;Q;
    Carrie on superihana<3 Ja ihkutan sen meikkejä foreverz~

    VastaaPoista
  5. Voi Mistä hankit Carrien minääkin olen ihastunut BJD: hin mutten löydä sellaista hintaa että vanhempani antaisivat ostaa? :):)

    VastaaPoista
  6. Mitä meinaatte "hartsilla". Viulunsoitossa se on ainaki pihkasta tehty jouhienpuhdistuskivi.

    Mut ah! Tää tarina oli niin ihastuttava♥○♥
    Oon lukenu sen jo kolme kertaa! C:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon :3
      Ja hartisilla viitatataan kaikkiin niihin nukkeihin, jotka on valmistettu hartsista.

      Poista
  7. Kuinka kauan sinulla meni tilauksestasi että sait nuken? :)

    VastaaPoista