Nimi: Carrie
Valmistaja: Luts
Linja: Kid Delf
Malli: Cherry
Linja: Kid Delf
Malli: Cherry
Tullut: 4.7.2014
Kuvitteellinen ikä: 15 vuotta
Kustomointi: Lutsin valmiit meikit, ruskeat silmät, ruskeanvaalea peruukki
Luonne: Carrie on reipas ja suhtautuu asioihin pitkälti positiivisesti. Vaikuttanee siltä, että tyttö olisi hyvinkin ulospäin suuntautunut, mutta todellisuudessa hän elää lähes kokonaan omassa haavemaailmassaan. Carrie on kyllä kohtelias ja kaunis nuori neiti, mutta pimeässä, kiiluvien silmien takana tapahtuu aivan jotain muuta. Hän ei ole paha, hän vain pakenee oikeaa maailmaa. Carrie ottaa asiat joko liian vakavasti tai ihmetellen nauraakseen niille. Nauraminen ei kuulu hänen tapoihinsa, koska hän harvemmin aidosti kuuntelee, mitä ihmiset hänelle puhuvat.
Menneisyys:
Mustavalkoinen ruudutettu lauta
kiilteli puisen verstaan pöydällä. Sen jokainen vaalea ruutu oli taottu
peilipintaisesta ohuesta metallista. Jokainen ruutu kerrallaan, jokainen ruutu
erityisenä ja aivan erityisen huolellisesti. Mustissa ruuduissa kiilteli sileän
pinnan alla labradoriitille tyypilliset hopeiset kiteet. Nekin laatat olivat
itse louhittuja, hiottuja ja kiillotettuja. Liekehtivä sepän tulisija värjäsi
verstaan puiset seinät kellertäviksi, kun vanha pitkäpartainen mies nosti
pihdeillä tulesta esineen. Oranssina hehkuva pieni kivinen ihminen laskettiin
kylmävesiämpäriin sihahtaen. Verstaan ovella seisova jännittynyt nainen yritti
nähdä ämpäriin. Sepän monet tuiskut nähneet sormet asettivat pienen kauniin
vielä kuumana hehkuvan shakkinappulan ruutuun A2 ja viittoivat naista
pelilaudan luokse. Mies pirskotti käteensä muutaman pisaran kirkasta kylmää
omenamehua naisen tarkastellessa nappulaa. Sotilaan paikalla ruudussa A2 seisoi
pieni tyttöä esittävä nappula. Tytöllä oli kiharat hiukset ja kirkkaat silmät.
Niin kirkkaat, että tuike paistoi läpi pienen ihmisen marmorikuorienkin. Hänen
kätensä olivat somat, täysin virheettömät ja helposti murtuvat. Nappula oli
valettu katsomaan taivaalle paljastaen kauniit leukalinjansa ja antaen hiuksien
valua pienen suloisen korvan taakse. Nainen silitti tytön kovia hiuksia ja
perääntyi pöydästä nyökäten omenamehulla kätensä kastelleelle veljelleen. Mies
otti nappulan käsiinsä ja puristi sitä lujaa. Hänen huulensa liikkuivat, mutta
sanat olivat äänettömiä. Kuin pitkän ponnistelun jälkeen, pian mies laski yhä
kivisen tytön pöydälle huokaisten. Nainen laittoi kätensä huolesta suunsa
eteen. ”Älä huoli Erika, se onnistui kyllä.” Nainen katsoi omenamehusta
tahmaista kivisen kaunista neitiä epäluuloisena, kun veljensä jatkoi: ”Kun
kevään ensimmäinen sade saapuu, aseta Carrie ikkunalaudalle. Anna hänen
puhdistautua sateessa. Mene sitten kuun kadottua taivaalta noutamaan oma pieni
tyttösi takaisin sisälle.” Erika hymyili veljelleen ja otti jalastaan punaisen
nahkakengän, johon kivinen tyttö tiputettiin talteen. Nainen veti hupun
päähänsä ja poistui verstaasta yhtä näkymättömästi, kuin oli tullutkin. Tämä
kaupunki tuomitsi noituuden, joten olisi paras pysyä piilossa.
Ja niin kevään
ensimmäinen sade tuli ja se tuli täysikuun aikaan keskiyöllä. Kun katsoi
alhaalta kerrostalon pihalta ylös kohti aukinaista ikkunaa ja sen kivistä
ikkunalautaa saattoi erottaa shakkinappulan. Niin, siltä se näytti ensin,
kunnes ikkunalaudan tytön silmät tuikkivat alapihan katselijalle. Erika istui
sisällä keinutuolissaan teekuppi sylissään. Hän tarkkaili herkeämättä jo
läpimäräksi kastunutta pientä kivipatsastaan. Jokainen vesipisara, joka ei
saanutkaan kiveä kasvamaan nuoreksi tytöksi kirpaisi naisen sydäntä. Hän oli
rukoillut ja polvistunutkin oikein. Hän oli huutanut ja itkenyt ja hiljaisesti
vaikertanut. Hän oli tahtonut ja vaatinut, muttei koskaan saanut mitä halusi.
Hän oli tahtonut lapsen ja nyt lähempänä vanhuutta menettänyt jo toivonsa.
Eräänä päivänä veljensä oli kuitenkin kuullut tuosta kamalasta surusta
lapsettomana, joka siskon elämää oli varjostanut. Adam oli kaivanut esille
suuren loitsukirjan ja saanut Erikan uskomaan taikuuteen jälleen. Ja nyt nainen
oli äärirajoilla. Voisiko johonkin yliluonnolliseen luottaa niin, että antaisi
kivipatsaalle esikoisensa hengen ja paikan hänen elämässään? Hän antoi
katseensa herpaantua kivisestä esikoisestaan ja pian teekuppi särkyi räsähtäen
vasten lattiaa. Erika oli antanut silmiensä valua kiinni ja nukahtanut
välittömästi sen jälkeen.
Aamun valjetessa
aurinko kuivatti sateen jälkiä kaduilta. Pilvet olivat väistyneet ja ilma oli selkeä
ja lämmin. Erika nousi keinutuolista hätkähtäen heti tajutessaan olevansa
hereillä. Siinä jalkoihin jäivät myös teekupin sirpaleet, jotka yhä lojuivat
keinutuolin juuressa. Erika kiirehti ikkunalle, mutta ennen sinne ehtimistään
hän huomasi yhä kivisenä pysyneen tytön vain kaatuneen kukkaruukkujen viereen.
Hän hoippui ikkunalle ja yritti hengittää syvään ja estää kyyneleitä tulemasta.
Erika avasi jo hieman raolleen jätettyä ikkunaa enemmän ja nojautui nappulan
ylle. Siinä nainen itki ja antoi auringon tartuttaa valonsa hänen kyyneliinsä.
Kyyneleet kastelivat kivisen tytön otsan, joka alkoi menettää väriään. Tummasta
kivestä haihtui pieni sirpaleita ja ne leijailivat ikkunalaudalta takaisin maan
kamaralle, kadun sepelin sekaan. Erika nosti käsillään, suljetuin silmin ja
painavin sydämin tytön ikkunalaudalta heittääkseen sen pois. Juuri ennen
valtavan roskakuilun suuaukkoa hän tunsi käsissään hiukset. Pehmeät, samettiset
hiukset. Hän levitti kätensä ja perääntyi huutaen takaisin ikkunan luo.
Kivisellä tytöllä olikin yhtäkkiä pehmeät hiukset ja hymy. Tyttö putosi
kolisten lattialle, jolloin kivinen kuori pirstoutui palasiksi. Mustien
graniittipalasien keskellä istui hymyilevä tyttö hieroen silmiään. Tyttö oli
nappulaan nähden valtava! Ehkä noi käsivarren mittainen, mutta varmasti
kärsinyt tukalasta olosta nyrkkiin mahtuvassa kivipatsaassa. Erika konttasi
lähellä lattiaa kohti kivikasan päällä istuvaa tyttöä. Voisiko tuo olla
todellinen? Hän kurotti kädellään kohti tarmokasta taikalastaan, jolloin neiti
tarttui hänen etusormeensa voimakkain ottein. ”Hei olen Carrie. Hauskaa, että
itkit päälleni. Nyt en ole enää tahmea”, tyttö lausui selvästi artikuloiden
noustessaan seisomaan sormen tuella. Hän pöyhi hiuksiaan virne kasvoillaan,
kunnes aivan yllätäin lähtikin juoksemaan kohti ikkunaa. Äsken kivestä
ihmiseksi muuttunut elämää täynnä oleva ihminen hyppäsi ikkunalaudalle,
kurottautui alas ja tokaisi jälleen: ”Oi, kuinka kaunista! Onko sinulla
keksejä?” Erika naurahti sydän täynnä onnea ja kääntyi hakemaan keksipurkkia
keittiöstä. Hänen unelmansa oli toteutunut. Kivelle oli suotu onnellinen elämä.
©Saana
Ui että Carrie on ihana <3
VastaaPoistaJa tuo menneisyys, gaash, kuinka osaat kirjottaa hyvin! :3
Kiitos tosi paljon :)
PoistaBJD-nukkejen profiileissa lukee yleensä näin:
VastaaPoistaValmistaja: (Carriella Luts)
Linja: (-"- Kid Delf)
Malli: (-"- Cherry)
Hartsisissahan ei ole niinkään pelkkiä malleja kuin valmistajiakin on niin paljon ;)
En haluaisi nyt että tullaan valittamaan, mutta halusin vaan korjata.
Hei kiitti kun mainitsit :D En oo nähny mitään tällasten profiileja joten apu tulee tarpeen xD
PoistaÄlä nyt suutu ( :D ) Mutta mun mielestä nää nuket ei oo järin hienoja :/ en tykkää tuosta käsien paksuudesta ja pään pienuudesta.
VastaaPoistaMielipiteensä kullakin :)
PoistaCarrie on söpö ♥
VastaaPoistaJa taas... Sun ei tarvii edes arvata, miten luin tätä tarina; no tippa linssissä tietenkin, tällä kertaa vaan onnenkyynel silmäkulmassa ton ihanan lopun takia ;Q;
VastaaPoistaCarrie on niin... unelmaisen näköinen :3 (paras sana jonka keksin tähän hätään) ja sellanen unenomainen, mutta mitä muuta voi odottaa kivestä syntyneeltä tytöltä, joka on maailman suloisin otus ;Q;
Carrie on superihana<3 Ja ihkutan sen meikkejä foreverz~
Voi Mistä hankit Carrien minääkin olen ihastunut BJD: hin mutten löydä sellaista hintaa että vanhempani antaisivat ostaa? :):)
VastaaPoistaLutsilta, eli eluts.com :)
PoistaMitä meinaatte "hartsilla". Viulunsoitossa se on ainaki pihkasta tehty jouhienpuhdistuskivi.
VastaaPoistaMut ah! Tää tarina oli niin ihastuttava♥○♥
Oon lukenu sen jo kolme kertaa! C:
Kiitos paljon :3
PoistaJa hartisilla viitatataan kaikkiin niihin nukkeihin, jotka on valmistettu hartsista.
Kuinka kauan sinulla meni tilauksestasi että sait nuken? :)
VastaaPoista